KUPPAUS - VANHA JA PERINTEINEN HOITOMUOTO

MIHIN APUA KUPPAUKSESTA?

• Korkeaan verenpaineeseen
• Niska- ja hartiakipuihin
• Päänsärkyyn ja migreeniin
• Puutuviin yläraajoihin
• Kylmiin, särkeviin ja levottomiin alaraajoihin
• Akneen, ihottumiin, psoriasikseen
• Astmaan
• Vaihdevuosien vaivoihin naisilla ja miehillä eli lihasperäisiin kipuihin ja särkyyn
• Verenkiertovaivoihin
• Kuonanpoistaja esim. amalgaamisaneerauksen jälkihoitona
• Hemoglobiini arvosi on liian korkea

TIETOA KUPPAUKSESTA

• Suomessa kuppausta on harjoitettu ilmeisesti 1400-luvulta lähtien. Jopa Mikael Agricola kehotti 1500-luvulla rukouskirjansa kalenterissa talonpoikia kuppauttamaan itsensä ennen toukotöitä. Kuppaus on aina toimitettu Suomessa perinteisesti saunassa. Kuppauskupuina on ennen vanhaan käytetty lehmänsarvia, joihin alipaine on saatu aikaan imemällä niistä ilmaa pois. Kuppaus on yhä Suomessa käytössä oleva vaihtoehtoishoito. Kiinassa käytetään kuppausta vielä hoitomenetelmänä, mutta muualla maailmassa perinne on lähestulkoon kadonnut.

• Suomalaisessa kuppauksessa käytetään nykyisin joko lasisia tai muovisia kuppeja, joiden päässä on kuminen imupallo. Kuppaus aloitetaan tavallisesti kevyellä hieronnalla samalla mäntysuovalla pesten.

• Ensin laskimoveri aktivoidaan asettamalla imukupit suonten määrittämiin kuppauspisteisiin. Märkäkuppauksessa imuvaiheiden välissä kupattavan kehoon tehdään haavoja joko haavaleikkurilla tai kuppauskirveellä, ja sen jälkeen imukupit imetään jälleen ihoon kiinni. Kuppausta voidaan jatkaa kunnes veren tulo tyrehtyy tai veri muuttuu maitomaiseksi. Lopuksi imukupit poistetaan ja pesu suoritetaan jälleen usein mäntysaippuaa käyttäen.  

• Kuivakuppauksessa ei lasketa verta laisinkaan ja toimenpiteen voi suorittaa esim. hieronta huoneessa

• Kuppausta voidaan tehdä myös ns. mikrokuppauksena kipeisiin hartioihin hieronnan yhteydessä 1-2 sarvella jolloin niiden alle tehdään myös reiät ja veri lasketaan pois.

• Sauna kuppauksessa verta poistuu tavallisesti 300–600 ml, suunnilleen saman verran kuin verenluovutuksessa.

• Tietolähteet; wikipedia, kuppareiden koulutusmateriaali ja kupparit ry. sivut

Kommentit